Sairastelua

Viime viikko ei ollut mikään maailman parhain. Maanantai-tiistai välisenä yonä heräsin kauheaan kylmyyden tunteeseen ja värinään. Loppu yo menikin sitten siinä kamalassa olotilassa kun kuume nousee ja ei millään meinaa lämmetä. Seuraavat pari päivää olinkin sitten kovassa kuumeessa ja limaisessa yskässä. Onneksi kuume oli kuitenkin poissa kolmen päivän jälkeen. Hetkihän siinä kyllä meni palautua niin korkeasta kuumeestaa mutta nyt on taas lähes tulkoon täysin normaali olo. Kaikkein ikävintä sairastelussa oli se, että minun oli tarkoitus lähteä tiistaina kauden pääkisoihin valmentamaan. En siis tietenkään voinut kipeänä mennä sinne uimareita tartuttamaan joten jouduin jäämään kotiin. Onneksi kuume kuitenkin laski suht nopeasti niin pääsin lauantaina katsomaan finaalijaksoa. Meidän joukkueen naiset voittivat seurapisteissä ja miehet olivat kolmansia. Tietyillä uimareilla menivät kisat todella hyvin, mutta sekaan mahtui myos pettymyksiä. Olen kuitenkin iloinen, että pääsin katsomaan edes yhden jakson. Yksi meidän naisuimareista ja yksi miesuimareista voitti myos henkilokohtaiset palkinnot (vuoden paras uimari ja vuoden paras "tulokas"). Päävalmentaja, Sean, myos voitti vuoden parhaan naisuimareiden valmentaja palkinnon. Voisin siis sanoa, että kaikenkaikkiaan kisat olivat meidän joukkueelle menestys.

Viime viikonloppua edeltävänä viikonloppuna minä osallistuin Oaklandissa järjestettäviin Michigan Open uimakisoihin. Omalta osaltani kisat menivät erittäin hyvin ja olin todella positiivisesti yllättynyt kaikista uinneistani. Siitä sain taas lisää puhtia treeneihin (vaikka sairastuinkin melkein heti kisojen jälkeen). Voin olla iloinen siitä, että kuume iski vasta näiden kisojen jälkeen. Mukana oli myos Aaron ja Tuomas ja heilläkin menivät uinnit oikein mukavasti. Olimme kaikki oikein tyytyväisiä kisojen lopputuloksesta ja odotamme innolla seuraavia kilpailuja!

Koulussa alkaa pikkuhiljaa taas olemaan aika hektistä. Ensi viikolla on koeviikko ja sen lisäksi minulla on ollut muutamia projekteja hoidettavana. Seuraavat pari viikkoa tulevat olemaan siis todella kiireisiä, mutta sen jälkeen pitäisi taas helpottaa hetkeksi. Taas on tämä alkuvuosi mennyt äkkiä ja alan pikkuhiljaa tajuamaan että pian on taas kesä. Sehän sopii minulle, talvi alkaa pikkuhiljaa riittämään nyt kun joulu ja uusi vuosikin ovat jo pitkälti ohi.. Niin ja Ceci tulee jo suunnilleen kuukauden päästä tänne vierailulle! Sitä odotan kuin kuuta nousevaa!

Kaiken mainitsemani lisäksi täällä ollaan elelty vain normaalia arkea. Yhteiselo Melissan kanssa on sujunut oikein mainiosti ja valitettavaa ei ole. Sain myos tällä viikolla yhden kaverin vanhan telkun (päivällistä vastaan) joten kävin sunnuntaina ostamassa sille pienen TV-tason Ikeasta. Pikkuhiljaa kämppä alkaa olemaan viimeisen päälle valmis! Ikeassa tykkään aina käydä, se jotenkin kummasti muistuttaa minua koti-Suomesta ja siellä ollessani tulen aina hyvälle mielelle. Harmi että meitä lähin Ikea on melkein tunnin ajomatkan päässä niin sinne ei ihan kauhean usein tule lähdettyä.

Toivottavasti nyt on sairastelut sairasteltu ja pääsen jatkamaan arkea (ja etenkin treenaamista) taas normaalin tahtiin. Vitamiinien syominen toivottavasti auttaa pysymään terveenä!

Tässä kuva meidän naisten voittojoukkue viime viikon kisoissa! Kuvassa mukana myos valmentajat.

Tässä vielä toinen joukkuekuva kisoista. 

Meillä on tämän viikon koiravieras hoidossa kun Melissan poikaystävä Andre on Oaklandin joukkueen kanssa kisareissussa. Tässä siis kultainennoutaja Zeus.